• Kuten Webinaarissakin todettiin, auttavia tahoja on useita, mutta tokikin kenttä on pirstaleinen. RIKU, Työsuojelu, poliisi, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, kuntien maahanmuuttopalvelut jne. Se, mihin ohjataan riippuu siitä, kuinka akuutti tilanne on. RIKUn ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhrien erityistukipalvelu on erinomainen matalan kynnyksen kontakti, eikä ole viranomainen, joten yhteydenotto voi siksikin tuntua helpommalta. Työsuojelusta saa neuvontaa ja ohjausta, mutta työsuojeluviranomainen ei aja esimerkiksi yksittäisten henkilöiden palkkasaatava-asioita, sillä ne ovat yksityisoikeudellisia asioita.
  
  
• RIKU:
  • https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/tyovoiman-hyvaksikaytto/ 
    
• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä:
  • https://ihmiskauppa.fi/
• Työsuojelun informaatiomateriaaleja eri kielillä
  • Ulkomaalaisena työntekijänä Suomessa
    https://tyosuojelu.fi/tietoa-meista/julkaisut/oppaat/ulkomaalaisena-tyontekijana-suomessa
  • Oletko yrittäjä vai työntekijä?
    https://tyosuojelu.fi/tietoa-meista/julkaisut/oppaat/oletko-yrittaja-vai-tyontekija
    
  • Ohje kausityöntekijälle
    https://tyosuojelu.fi/ohje-kausityontekijalle

• Neuvontaa saa esim. Työsuojelusta, ammattiliitoilta. Work Help Finland –sovellus on erinomainen alusta (saatavilla yli 20 eri kielellä), johon on koottu kattavasti tietoa mm. Työelämästä Suomessa.
  
  Work Help Finland
  • Sivu suomeksi: https://intermin.fi/work-help-finland-sovellus
  • In english: https://intermin.fi/en/work-help-finland

• Rooli on keskeinen, ei ainoastaan avun tarjoamisen suhteen, mutta myös työperäisen hyväksikäytön tunnistamisessa. Kenen tahansa ammattilaisen pakeille työntekijä tuleekin, voi alkuperäisestä asiasta ja sen takaa alkaa paljastua sellaisia seikkoja, jotka ovatkin työperäisen hyväksikäytön merkkejä.

4. Ruotsissa on tullut ilmi tapauksia, joissa palkkakuitissa kaikki on ok mutta työnantaja pyytää maksamaan näitä ””kuluja”” käteisellä. Onko Suomessa ilmennyt tällaista?
5. Kuinka paljon näette tai miten voi todentaa niitä tilanteita, jossa palkka maksetaan tilille ja työnantaja pakottaa työntekijää antamaan käteistä takaisin (ekstra kuluja keksittynä)?
6. Miten tarkastus pääsee jäljille niissä tilanteissa, joissa työantaja maksaa työntekijöille työehtojen mukaisen palkan, mutta on pakottanut työntekijät maksamaan saamastaan palkasta työnantajalle korvausta takaisin? Eli palkanmaksu näyttää paperilla oikealta. Etenkin, jos tarkastuskäynnillä työntekijät eivät uskalla itse kertoa järjestelystä.

• Tämä tilanne on hyvin vaikea. Suomessa on myös ilmennyt juuri tätä, että paperit ovat kunnossa, mutta työnantajalle työntekijä joutuu maksamaan käteisellä takaisin palkkaa tai kustantamaan työnantajan kuluja ja menoja. Niin kauan kuin työntekijä ei uskalla kertoa tilanteestaan viranomaisille, on tämän ilmiön jäljille hyvin vaikea päästä, lähes mahdoton.

• Tämä on seikka, joka voi tulla tarkastuksella ilmi, mutta vaatii myös edelleen sen, että työntekijä uskaltaa asiasta kertoa. Työnantaja harvemmin kertoo, että työn määrää on lisätty, mutta työaikaa tai työstä suoritettavaa korvausta ei. Työperäinen hyväksikäyttö on usein piilorikollisuutta.

• En osaa sanoa rikosoikeudellisten sanktioiden vertailuista muihin maihin, mutta joissakin EU-maissa (esim. Alankomaat) on annettu työsuojeluviranomaiselle mahdollisuus asettaa laiminlyöntimaksu työnantajalle tilanteessa, jossa työnantaja ei ole maksanut minimipalkkaa. Lisäätietoja Alankomaiden systeemistä löytyy täältä: https://business.gov.nl/regulations/penalties-underpayment-wages/
  Suomessa vastaavanlaista systeemiä ei ole. Rangaistukset työrikoksista ovat aika pieniä.
• Työnvälityksestä ei saa periä maksua, se on rikoslaissakin jo kielletty. Lähtömaassa tapahtuviin väärinkäytöksiin ei Suomen lainsäädäntö kuitenkaan ulotu, joten keinot puuttua ovat vähäiset. Tokikin kynnysrahojen maksu, uhkailu yms. voivat olla osa Suomessa tapahtunutta hyväksikäyttörikosta.

• Jos työ ei edellytä oleskelua nimenomaan Suomessa, ko. henkilölle ei myönnetä jatkolupaa työnteon perusteella. Toisin sanoen etätyö ulkomaille ei ole peruste työntekijän oleskeluluvalle, vaikka toimeentuloedellytys yms täyttyisivät. Hakijalla olisi siis tässä tapauksessa oltava jokin muu peruste Suomessa oleskelulle, jonka perusteella hakea lupaa, esimerkiksi perheside.

• Tämä on monimutkainen vastaus ja riippuu enimmäkseen siitä, milloin uusi hakemus on vireytetty Maahanmuuttovirastossa. Jos uusi hakemus on saatu vireille edellisen luvan voimassa ollessa, voi päätöstä odottaa Suomessa. Jatkoluvan hakijan on lähtökohtaisesti oleskeltava laillisesti (eli oleskeluluvalla) Suomessa hakemusta jätettäessä. Jos aiempi lupa on ehtinyt päättyä ennen uuden hakemista, Migri arvioi, voiko uutta lupaa myöntää huolimatta siitä, että henkilö oleskelee hakemuksen tekohetkellä laittomasti. Tässä arvioidaan muun muassa laittoman oleskelun ja lupakatkoksen kestoa ja syytä. Ainakin, jos pohjalla on jo valmiiksi aiempi maastapoistamispäätös, niin maasta pitäisi poistua. Laiton oleskelu on myös itsessään peruste tehdä kielteinen päätös eli riski on aina olemassa, jos tällaista myöhässä haettua lupaa odottaa Suomessa. Oleskelun kannalta on siis tärkeää hakea ennen aiemman luvan päättymistä, jos suinkin mahdollista.

• Lyhyt vastaus on kyllä joutuu, koska kyse ei ole viranomaisen virheestä tai muista edellä linkatuista maksunpalautusperusteista.
• https://migri.fi/maksunpalautus