Keski-Suomen monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE) toimintaa, vaikuttavuutta ja maahanmuuttaneiden osallistumismahdollisuuksia tarkasteltiin Paremmin Yhdessä ry:n toimeksiannosta toteutetussa opinnäytetyössä keväällä 2026. Kehittämistyö toteutettiin Keski-Suomessa ja siihen osallistui MOVE-verkoston toimijoita sekä yksittäisiä maahanmuuttaneita henkilöitä. Työn tekijöinä olivat Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat Annika Sibomana ja Anastasiia Kaigorodova.
Kehittämistyön tavoitteena oli tukea MOVE-verkoston pyrkimyksiä vaikuttavuutensa vahvistamiseksi, tuottaa tietoa verkoston vaikuttavuuden arvioinnista ja siihen liittyvistä menetelmistä sekä integroida arviointi verkoston jatkuvaan toimintaan. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia siitä, miten maahanmuuttaneiden yksityishenkilöiden osallistumista verkostoon voidaan vahvistaa.
Kehittämistyö toteutettiin verkkokyselyn ja haastattelujen avulla. Verkkokyselyyn osallistui kymmenen MOVE-verkoston toimijaa ja haastatteluihin viisi maahanmuuttajataustaista henkilöä. Verkkokyselyllä kartoitettiin verkoston toimijoiden näkemyksiä verkoston toiminnasta, vaikuttavuudesta, vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Haastatteluissa puolestaan selvitettiin maahanmuuttaneiden kokemuksia tiedonsaannista, osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista.
Kehittämistyön tuloksena MOVE-verkostolle laadittiin vaikuttavuuden arvioinnin työkalu ja vaikuttavuusketju, joiden avulla verkoston tavoitteita, toimintaa ja vaikutuksia voidaan seurata systemaattisemmin. Lisäksi kerättiin kehittämissuosituksia, joissa korostettiin muun muassa monikielistä viestintää, matalan kynnyksen viestintäkanavia, luottamuksellista palautteenkeruuta, kohdennettuja työpajoja sekä maahanmuuttaneiden kokemusasiantuntijoiden osallistamista ja esikuvien korostamista. Myös ehdotettiin verkoston roolin vahvistamista sillanrakentajana tiedon välittämisessä ja luottamuksen rakentamisessa.
Tulokset osoittivat, että MOVE-verkosto toimii tärkeänä yhteistyö- ja kohtaamisympäristönä Keski-Suomessa ja sen vahvuuksiksi nousivat avoimuus, matala osallistumiskynnys, monikulttuurisuus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö. Verkoston koettiin lisäävän luottamusta, tukevan uusien kontaktien syntymistä ja vahvistavan osallistujien mahdollisuuksia kehittää omaa työtään ja toimintaansa.
Työssä havaittiin myös, että maahanmuuttaneiden osallisuuden vahvistaminen edellyttää konkreettisia ja helposti saavutettavia osallistumisen tapoja sekä vaikutusten näkyväksi tekemistä. Pelkkä mahdollisuus osallistua ei riitä, jos osallistujat eivät koe tulevansa kuulluksi tai näe osallistumisensa vaikutuksia käytännössä. Tulokset korostivat tarvetta rakentaa toimintamalleja, joissa osallistujien kokemukset ja ideat voisivat olla aidosti hyödynnettävissä. Työ nosti esiin sen, että maahanmuuttaneiden osallistuminen jää usein muodolliseksi, jos toimintaa ei suunnitella aidosti osallistujalähtöisesti. Työn tulokset osoittavat, että osallistavat verkostot voivat parhaimmillaan vahvistaa yhteiskuntaan kuulumisen kokemusta sekä lisätä vuorovaikutusta asukkaiden, järjestöjen ja viranomaisten välillä.
Kehittämistyö on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, sillä Suomen väestö monimuotoistuu jatkuvasti ja maahanmuutto on merkittävä väestönkasvun tekijä (Tilastokeskus 2026). Tämä lisää tarvetta kehittää rakenteita, joissa kaikilla asukkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Tuloksia voidaankin hyödyntää MOVE-verkostoa laajemmin myös muissa verkostoissa ja organisaatioissa esimerkiksi järjestöissä, kunnissa, ja hyvinvointialueilla, joissa työskennellään kotoutumisen, osallisuuden ja yhteisöllisen kehittämisen parissa ja jotka pyrkivät vahvistamaan osallistavia toimintamalleja palveluissa ja päätöksenteossa.
Jatkokehittämisen näkökulmasta työssä havaittiin tarve tutkia tarkemmin yksittäisten osallistujien motivaatiotekijöitä, osallistumisen esteitä ja sitoutumista verkostotoimintaan. Myös monikulttuuristen verkostojen vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan lisää käytännön kehittämistyötä ja tutkimusta.
Kirjoittajat,
Annika Sibomana ja Anastasiia Kaigorodova
