Keskiviikkona 27.8.2025, Ylen A-studiossa nähtiin jälleen, kuinka termi “väestönvaihto” nostettiin esiin osana poliittista keskustelua. Tämä ei ole mikä tahansa käsite, vaan kansainvälisesti tunnettu salaliittoteoria (the great replacement), jota Suojelupoliisi on kuvannut yhdeksi äärioikeistolaisen väkivallan oikeuttamisen keskeiseksi elementiksi. Kun tällainen retoriikka nousee poliittisen keskustelun valtavirtaan, kysymys ei ole enää vain sanoista, vaan yhteiskunnallisesta suunnasta, joka koskettaa meidän kaikkien turvallisuutta ja arvoja.

Teimme tästä todella vakavasta asiasta kannanoton, jonka lähetimme mm. valtioneuvoston kansliaan sekä Etnisten suhteiden neuvottelukunnalle. Tovomme, että sinäkin voit jakaa tätä sanomaa eteenpäin ja auttaa tukemaan yhteiskuntarauhaa yhdessä!

Sanoilla on seurauksia

Julkinen puhe ei ole koskaan irrallinen ilmiö. Sanoilla on seurauksia – ne muokkaavat ilmapiiriä, ohjaavat ajattelua ja lopulta myös tekoja. Kun maahanmuutosta keskustellaan “väestönvaihtona”, puhetapa siirtää huomion pois ratkaisuista ja kääntää sen syyttävästi kokonaisia ihmisryhmiä kohti.

Tällä retoriikalla on kolme vaarallista vaikutusta:

1. Dehumanisointi. Ihmisistä aletaan puhua kuin numeroista, massoista tai uhkista, ei enää yksilöinä, joilla on tarinat, perheet ja toiveet.
2. Syrjinnän normalisointi. Kun annetaan ymmärtää, että toisten läsnäolo vie jotakin “meiltä”, luodaan pohjaa syrjinnän hyväksynnälle arjessa, työpaikoilla ja päätöksenteossa.
3. Vihamielisyyden kynnyksen madaltuminen. Kun puhe värittää toisia ihmisiä uhkana, se rakentaa ilmapiiriä, jossa pelko ja viha voivat muuttua teoiksi. Tätä mekanismia äärioikeistolainen ideologia käyttää hyväkseen.

Historia varoittaa meitä

Fasismi ja natsismi eivät syntyneet tyhjästä. Ne kasvoivat juuri siitä, että ihmisistä alettiin puhua uhkana ja heidän ihmisarvonsa kyseenalaistettiin. Se tie johti keskitysleireihin ja joukkoväkivaltaan. Historia ei koskaan toistu sellaisenaan, mutta se muistuttaa meitä: vähättelevä ja leimaava puhe ei ole viatonta, se on vaarallinen polku, joka voi murentaa yhteiskuntarauhan ja oikeusvaltion perustan.

Sananvapaus ei tarkoita oikeutta loukata

Sananvapaus on yksi tärkeimmistä perusoikeuksistamme. Se suojaa kriittistä keskustelua, poliittisia mielipiteitä ja vallan kyseenalaistamista. Mutta sananvapaus ei ole rajaton. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, Suomen perustuslaki ja rikoslaki asettavat selkeät rajat: vihapuhe, joka uhkaa tai solvaa ihmisryhmää, ei kuulu sananvapauden piiriin.

Kun poliittinen puhe lähestyy näitä rajoja, kysymys ei ole enää pelkästään moraalisesta valinnasta. Se voi olla myös juridinen kysymys, jonka arvioi lopulta oikeusviranomainen.

Ihmisoikeudet ovat Suomen perusta

Suomen kansainväliset velvoitteet ja oma lainsäädäntö antavat selkeän viestin: ihmisarvo ja yhdenvertaisuus eivät ole neuvottelukysymyksiä.

• Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän ja velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta.
• Rikoslaki kieltää kansanryhmää vastaan kiihottamisen.
• Valtioneuvosto on hyväksynyt rasismin vastaisen ohjelman ja yhdenvertaisuustoimia tukevan kampanjan “Me puhumme teoin”.

Kysymys kuuluu: jäävätkö nämä ohjelmat kampanjoiksi vai muuttuvatko ne todellisiksi käytännöiksi?

Ratkaisujen tie

Siksi tarvitsemme konkreettisia tekoja:

• Päätöksenteossa jokainen maahanmuutto- ja kotoutumispoliittinen linjaus on arvioitava yhdenvertaisuusvaikutusten näkökulmasta, ja arviot on julkaistava avoimesti.
• Poliittisille puolueille tarvitaan eettinen koodisto, joka kieltää dehumanisoivat metaforat ja velvoittaa faktoihin pohjautuvaan keskusteluun.
• Median on kannettava vastuunsa: “väestönvaihto” on tuotava esiin siinä muodossa, mitä se on – vaarallinen salaliittoteoria – ja rinnalle on tarjottava faktat sekä oikeudellinen viitekehys.
• Työelämässä ja palveluissa on vuosittain päivitettävä yhdenvertaisuussuunnitelmat, joissa on konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi.
• Kotoutumisen tulee perustua investointeihin, ei leikkauksiin: kieli, koulutus ja työpolut vahvistavat sekä yksilöä että yhteiskuntaa.

Yhteinen tulevaisuus

A-studion keskustelussa jäi kaikumaan kysymys: millaista Suomea me olemme rakentamassa? Onko tulevaisuus, jossa epäluulo ja pelko määrittelevät ihmisten arvoa – vai yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa siihen, että hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan?

Meillä on edessämme valinta. Me voimme antaa salaliittoteorioiden ja dehumanisoivan kielen nakertaa luottamusta, tai voimme päättää kulkea toista tietä – ihmisarvoon, yhdenvertaisuuteen ja oikeusvaltioon nojaavaa polkua.

Suomen tulevaisuus ei synny jakolinjoista vaan yhteydestä. Ei epäluulosta vaan luottamuksesta. Ei vihasta vaan siitä, että uskallamme nähdä toisemme ensisijaisesti ihmisinä.

Emmanuel Sibomana
Toiminnanjohtaja,
Paremmin Yhdessä ry